Alkuperäinen Wii U -julkaisu: 2014
Definited Edition: 2018
Hyrule Warriors on Dynasty Warriors-peli Zeldan teemalla. Tämä on viimein entryni tähän kyseiseen (musou -nimelläkin tunnettuun) sarjaan. Tässä pelisarjojen yhdistelmässä Zeldojen puzzlet ja rauhallisempi pelitempo on saanut huutia, tilalla on aika pelkistettyä, grindausta sisältävää hack 'n' släshiä Zeldoista tutuilla hahmoilla ja tavaroilla.
Hyrule Warriorsia olin halunnut pelata siitä lähtien kun se Wii U:lle alkuperäisesti ilmestyi. Kyseistä konsolia en kuitenkaan koskaan omistanut ja hieman myöhemmin ilmestynyttä 3DS-versiotakaan ei minun karvalakki 3DS:llä voinut pelata. Nyt sitä viimein pääsin kaikki lisärit sisältävänä Switch-versiona pelaamaan ja tavallaan olin siihen loppujenlopuksi ihan tyytyväinen, mutta pakko myöntää että samalla myös pettynytkin. Alkuhämmenyksen jälkeen seurasi innostus, mutta sitten loppui seuraavaksi puhti.
Hyrule Warriors ei näytä mitenkään kovin ihmeelliseltä ja hieman pomppiva fps harmittaa. Tuntuu että epätasainen fps on enimmäkseen huonon optimoinnin tulosta, sillä kenttien geometria näyttäisi olevan peräisin ps2-aikakaudelta. Peli pystyy kyllä tuottamaan välillä hengästyttävän määrän vihollisia samaan ruutuun ilman että se näyttäisi juuri vaikuttavan ruudunpäivitykseen, mutta ympäristöt on kauttaaltaan niin kovin karuja. UIkonäöstä huomaa kyllä että tämä on edellisen konsolisukupolven peli, mutta tämä ei minusta tunnu tarpeeksi näkyvän tehokkaamman konsolin porttauksen ruudunpäivityksessä eikä ulkonäössä (vrt. Mario Kart 8). Rumaksi tätä ei onneksi varsinaisesti voi kuitenkaan haukkua, eikä fps ole pelikelvotonta luokkaa lähimaillakaan.
Kentissä navigointi on hieman haasteikasta kun kaikki paikat ja käytävät näyttää niin samanlaisilta. Kartasta on navigoinnin kanssa tietenkin jättimäinen apu, mutta se kartta on jostain syystä niin tuhottoman pieni, että sen kanssa jouduin tosissaan siristelemään silmiä ja pyörimään hahmolla aina tovin ympyrää, jotta näin missä kohtaa se oman hahmon nuoli siinä kartalla tällä hetkellä viilettääkään. Lievä värisokeuteni saattaa olla myös yksi syy tähän ongelmaan, mutta sekään ei auta, että minimappi on usein täynnä kaikkea välkkyvää ja pomppivaa, eriväristä palloa, neliötä, nuolta sun muuta kuvaketta sekottamassa näkymää.
Koska kartta tuhoaa silmät ja navigointi ilman sitä on mahdotonta, on se perin ärsyttävää, että kaikkialle on jatkuvasti hirveä kiire. Useimmiten monessa eri kohteessa tapahtuu jotain, joten priorisointi on ehdottoman tärkeää. Monen kohteen väliltä priorisointi itsessään ei ole minulle ongelma, mutta juurikin tuon kartan ongelmien (ja infojen epäselvyyden) takia siitä tulee sellainen. En aina saa oikein selvää, että mihin nyt voisi olla se kaikkein kovin kiire, välkkyvää ikonia on usein joka puolella ja hahmot kiljuvat vuorollaan että mene sinne, tule tänne, pelasta minut ja tuo kohde on nyt vaarassa. Tässä pelissä tuntuu tapahtuvan vähän liikaa asioita samanaikaisesti minun makuun.
Valituksista huolimatta, oli Hyrule Warriorsin pelaaminen suurimmaksi osaksi aika mukavaa, välillä jopa koukuttavaa. Suurten vihollismassojen päihittäminen oli aina tyydyttävää ja hahmojen levelöinti oli mielekästä. Tylsää hetkeäkään siinä ei juuri pääse jatkuvien kiireiden vuoksi tulemaan. Crossover on kaikinpuolin ihan mainio eikä Zeldateema varmastikaan ole huonoin mahdollinen tällaiseen peliin. Pelattavia hahmoja on hirveä määrä ja tuttuja Zelda-itemeitäkin on saatu onnistuneesti tuotua tähänkin konseptiin. Jotkut tästä varmasti tykkää, toiset taas ei. Minä kuulunen aikalailla johonkin välikastiin ja olisin halunnut tykätä tästä enemmän mitä siitä lopulta pidinkään. Pelattavaa tässä olisi vaikka kuinka tuhottomasti, satojen tuntien edestä, mutta en minä tätä 100% jaksa lähteä läpäisemään.
Screenshotit kaapattu täältä.
