Quake täytti juuri 20-vuotta, tämähän tarkoittaa sitä, että nyt jos joskus on Mission Pack 2:n aika. Toivoin parasta ja pelkäsin pahinta, oma totuuteni paljastui seuraavanlaisesti:
Ensimmäinen episodi oli ihan hyvä, levelit on jälleen kerran huomattavasti parempia ja kivemman näköisiä kuin alkuperäisessä pelissä, ja aikalailla samalla tasolla edellisen lisärinkin kanssa. Tympeimmät levelit oli laitettu heti alkuun, joten ensivaikutelma ei vakuuttanut suuremmin. Onneksi fiilis muuttui paremmaksi jo aika pian, eikä peli muuttunut laisinkaan pakkopullamaiseksi, niinkuin ehdin jo hetken pelätä. Musiikki rokkaa menevästi jälleen niinkuin edellisessäkin lisärissä ja kauhuambientit ovat poissa.
Toisella episodilla on jännästi selkeä egyptimäinen teema, joka alkaa tiukanlaisesti pitkällä ja hyvällä levelillä ja seuraavat ovat myöskin mainioita ja pidempiä kuin koskaan aiemmin. Ensimmäisessä osiossa hyvin pitkälti poissaolevat ansat ovatkin tässä huomattavasti enemmän edustettuna. Hyvä episodi ja ehkä piirun verran ensimmäistäkin parempi.
Uusia aseita ei periaatteessa ole, mutta niiden sijaan aseisiin saa erilaisia panoksia, jotka enemmän tai vähemmän muokkaavat aseen toimintaa tai vahinkoa. Naulapyssyjen laava-ammukset tekevät enemmän lämää kuin normaalit, kranaatinheittimelle saa sirpalekranaatteja, sinko ampuu neljä pienempää rakettia yhden normaalin sijaan ja sädepyssy ampuu plasmapallon joka toimii hieman samaan tapaan kuin Doomin kuuluisa BFG. Ei siis mitään kovin mullistavia uudistuksia, mutta toimii, ja ehdottomasti parempi kuin ei mitään.
Uusia vihollisia on mukana kourallinen. Osan kanssa on menty aidan matalimmasta päästä yli reskinnauksen voimin, kuten esimerkiksi henkiin heräävät patsaat ovat vain harmaita samoja vanhoja ritareita tutuilla ääniefekteillä, mutta onneksi muutamia aivan uusiakin löytyy.
Jostain kumman syystä vanillasta on tuotu mukaan myös ne ärsyttävimmät viholliset, eli ne limapallot, jotka liikkuvat pomppien äärettömän nopeasti ja arvaamattomasti, naamalle räjähtäen tehden paljon vahinkoa, jos sen tuhoaa liian lähellä. Lisäksi näistä on olemassa myös uusi versio, jotka monistavat itseään. Ei näin. Onneksi niitä kuitenkin on suhteellisen harvakseltaan ja vähän kerrallaan.
Dayum |
Levelit ovat tosiaan etenkin kakkosepisodissa pitkiä. Ensimmäinen episodi oli myös erittäin helppo (hard vaikeustaso), mutta seuraavassa tuli kuoltuakin jo useampaan otteeseen. Avainten ja oikeiden ovien etsintä on aika pienessä osassa. Kentät on järjestäen hyvin ja miellyttävästi kasattu ainakin omaan makuun. Eivät ole suoria putkia aina eteenpäin, mutta oikeaa reittiä joutuu harvoin etsimällä etsimään. Tehtävänä on usein sen perinteisen avaimen etsimisen sijaan, tai lisäksi, käydä painamassa sarja nappuloita sieltä täältä, ennenkuin reitti eteenpäin aukeaa. Tämä oli ihan virkistävää vaihtelua.
Kaikenkaikkiaan tämä oli melkoisen hyvä lisäri. Ensimmäinen oli jotenkin niin yllättävän hyvä paketti, että odotin tästä vähän pettymystä. Nyt näin jälkikäteen on vaikea sanoa, kumpi olisi lisäreistä se parempi. Molemmat kuitenkin erittäin hyviä ja rutkasti parempia kuin Quaken oma alkuperäinen neljän episodin seikkailu. Voin suositella molempia varauksetta, jos historialliseen nyt 20-vuotiaaseen Quakeen paluu yhtään näin uuden Doomin alla kiinnostaa.
Nyt on ensimmäinen Quake saatu lopulliseen päätökseen |