[NES] Kirby's Adventure (1993)

Kirbyn pelisarjan debytti tapahtui vuonna 1992 GameBoylla, mutta nykyään kaikille tuttu vihollisten erityistaidon kopiointi tuli Kirbylle mahdolliseksi vasta tässä sarjan toisessa pelissä, vuotta myöhemmin.

Kirby's Adventure on lineaarinen tasohyppelypeli, missä viholliset nujerretaan niiden omilla aseilla. Kirby osaa imeä viholliset sisäänsä ja omaksua heidän erityistaitonsa, kuten tulen/jään syöksemisen, miekan käyttämisen tai vaikkapa pyörremyrskyksi muttumisen. Tämän lisäksi Kirby pystyy myös täysin vapaasti lentämään, ja nämä taidot tekeekin tästä vähän erilaisen tasohyppelykokemuksen kuuluisempiin Mario-serkkuihin verrattuna.

Kuten onkin helppo arvata, juoni ei ole mitenkään kovin syvällinen ja happoisuuttakin on lievästi havaittavissa, mutta pääkohdat ovat suurimmilta osin seuraavanlaiset: Kirby, tuo soma vaaleanpunainen pallero, unimaailman asukki, havahtui nokosilta herättyään siihen, ettei nähnyt nukkuessaan lainkaan unia kuten tavallisesti. Visiitti unien suihkulähteelle paljasti, että tyrannikuningas Dedede rikkoi unien suihkulähteen voimanlähteen, tähtipuikon, seitsemään osaan ja jakoi ne ystäviensä kesken. Kirbyn on kahlattava läpi seitsemän maailman tähtipuikon osat löytääkseen, jotta unet saataisiin palaamaan takaisin unimaailman nukkuville.

Tämähän on ilmestynyt NESsin elinkaaren loppupuolella. Super Nintendokin oli ollut jo kolme vuotta markkinoilla noihin aikoihin, joten grafiikka on kyseiselle koneelle erittäin hyvää. Peli itsessäänkin on varsin pätevä ja Kirbyn kopiointitaito on erittäin hyvä peli-idea, mutta itsellä alkoi loppua kohden taas tylsistyttämään aikalailla.

Muistan pelanneeni tätä pienempänä emulaattorilla paljon ja tykänneeni kovasti. Nyt sitä samaa tykkäystä oli alussa havaittavissa, mutta harmi kyllä, se ei kestänyt kuin noin kolmanneksen pelistä. Kirby's Adventure epäilemättä oli aikanaan monipuolinen ja kekseliäs ja viihdyttävä peli loppuun saakka, mutta puhti ei enää tänä päivänä kyllä oikein jaksanut kantaa päätyyn asti osaltani. Pakolla runttasin läpi, kun en tohtinut keskenkään jättää. Sanoisin silti, että kyllä tämä silti aikaa on kestänyt siinä missä muutkin NESsin hyvät pelit, pelaaminen on simppeliä ja miellyttävää.

Muutamia minipelejäkin löytyy

Erilaisia taitoja on vihollisilta kopioitavaksi reippaasti yli parikymmentä erilaista. Pelissä itsessään on perinteisen tasoloikan lisäksi minipelejä ja loppupuolella tulee vastaan yksi shoot 'em up -levelikin, joten muuntautumiskykyä Kirbyllä riittää.

Tosin vastapainona sitten taas muuan Super Mario Bros. 3, julkaistiin samalle laitteelle jo vuonna 1988, eli 4-5 vuotta aiemmin. Aika oli Kirbyn puolella, mutta tasoloikkakuninkuus jäi saavuttamatta.

Kun rupesin asiaa tarkemmin miettimään, niin vaikka Kirby on aina ollut minulle jollain tapaa tuttu ja mielekäs hahmo, niin en koskaan ole pelannut tätä lukuunottamatta Kirbyn omia pelejä, vaikka nimikkeitä onkin ilmestynyt aika reippaasti. Kumma juttu.

Ehkäpä joskus asiaan muutos, mutta lupauksia en suostu antamaan.

Ohi on