perjantai 25. tammikuuta 2019

Tekstit: Kesken jääneitä pelejä osa 2


Aina ei jaksa pelata peliä loppuun asti. Joskus sen kyseisen pelin pelaaminen vaan jää kun sitä ei tulekaan heti seuraavalla kerralla jatkettua. Syitä keskeyttämiselle voi olla monia tai sitten vain se yksi, huonous, mutta tässäpä nyt taas joitain kesken jääneitä pelejä ja selitysten summia. Mukana ei ole mitään pikaisia kokeilun tapaisia, mitä on tullut pelattua vaan hetken kokeilumielessä, näitä olisi liikaa listattavaksi, vaan näitä kaikkia on tullut pelattua vähintäänkin sen verran että kehtaan sanoa antaneeni tälle oikean mahdollisuuden. Lisäksi vielä mahdollisia tunnelmia ja koottuja selityksiä joka pelille erikseen.

Tomb Raider (PS1)
Lara ei vaan enää tunnu yhtään ihan niin ketterältä kuin silloin joskus ala-asteikäisenä demoa pelatessa. Pelattavuus ja Laran kontrollointi vanhentunut ikävästi jonka takia iski kyllästyminen kovasta yrityksestä huolimatta. Tasohyppelyä on tosi paljon ja siinä paloi käpy jatkuvalla syötöllä  Laran loikkiessa ohi tai minne sattuu kerta toisensa jälkeen, reunojen jääden aina käpälien ulottumattomiin. Ei tämän pelaaminen vaan ollut enää kovin hauskaa eikä palkitsevaa. Tuskin tulen tähän palaamaan.

Lego Star Wars: The Complete Saga (PC)
Tämä oli ensimmäinen leegopelini. Alkuun minulla olikin tämän parissa ihan kivaa, mutta jossain vaiheessa alkoi tökkimään ja pahasti, haaste on ensinnäkin kohderyhmästä johtuen, kuten arvata saattaa, aika olematon. Tasohypellessä syvyyden hahmotus oli vaikeaa mikä aiheutti turhautumista ja ajo-osuudet oli täysin hanurista. Noin 6h pelasin Steamin mukaan eikä tämän pelaaminen vaan tuntunut enää oikein miltään muulta kuin ajan tuhlaamiselta siinä vaiheessa. En jaksa uskoa että tulen tätä enää jatkamaan.

Normality (PC)
Tämä silmistä kuvattu seikkailupeli oli pienempänä yksiä suosikkipelejäni ainakin jossain vaiheessa. Osasin silloin pelata sen alusta loppuun ilman ohjeita ja yksinkertaisesti vain tykkäsin siitä. Nykysilmin en enää osannut ihan niin paljoa tästä nauttia enkä enää osannut pelata sitä läpikään. Jäin jumiin johonkin puzzleen parin-kolmen pelipäivän päätteeksi enkä enää jatkanut. Vitsit eivät naurattaneet ja puzzlet on paikoitellen vähän omituisia kuten koko pelimaailmakin. Myös päähahmo oli ärsyttävä. Nostalgiaboonusten myötä ei tämä silti ihan huonokaan ollut, hieman vanhentunut vain. Toivoisin jatkavani tätä vielä joskus pelaten sen loppuun.



Monkey Island 2 Special Edition: LeChuck’s Revenge (PC)
8h takana Steamin mukaan. Liian laaja ja paikoin hämärät puzzlet, homma lässähtää tässä minusta sen vuoksi hieman käsiin. Hermot menee kun pitää reissata ympäriinsä ja kokeilla kaikkea ja kaikkia aina vaan uudestaan ja uudestaan eikä vinkkinappiakaan tee mieli rämpyttää jatkuvasti. Muutoin ihan hyvä ja hauska, mutta ykkönen oli minusta vaan huomattavasti parempi olemalla hieman tiiviimpi. Ehkä tulee joskus vielä viimeisteltyä.

Witcher 3 (PC)
8h tätäkin Steamin mukaan takana. Oli tässä paljon hyvän pelin aineksia ja kaikki tuntuu melko moitteettomalta, mutta jotenkin ei vain kiinnostus lähtenyt missään vaiheessa lentoon enkä päässyt mitenkään uppoutumaan tähän niin että olisin koukuttunut. Taistelukin oli parempaa mitä ennakkoon pelkäsin, mutta jostain syystä ei vaan palo syttynyt. Tulee varmasti joskus vielä aloitettua uudestaan alusta, tahdon antaa tälle uuden mahdollisuuden.

Alien 3 (SNES)
Pelasin tätä paljon pienenä mutten koskaan oikeasti "tosissaan". Eli en juurikaan tehnyt tehtäviä, vaan seikkailin sokkona menemään ja ammuin alieneita, koska se oli hauskaa. Nyt olin ajatellut että lähden pelaamaan sitä tositarkoituksella ja läpäisen sen, mutta ohrasestihan siinä lopulta kävi. Innostuneen alun jälkeen pelin huonoudet veivät minusta voiton. Tehtävien tekemistä hankaloittaa tuskastuttavan hankala navigointi, mutta suurin syy on kuitenkin se, että vihollisia on liikaa ja niitä syntyy ympärille aivan jatkuvalla syötöllä ihan puskista eikä niihin ehdi usein edes reagoida. Kontrollit on vain ihan ok, mutta tässä niiden pitäisi olla napakat kun toiminta on näinkin sylissä koko ajan. Aseet ja audiovisuaalinen toteutus sentään on hyvällä tasolla, räiskintäkin on ihan hauskaa ja aseet on jeppis kamaa. En tiedä tuleeko jatkettua koskaan.

Surge (PS4)
Tuli pelattua runsaasti ja varmaankin aika pitkälle, mutta pienellä pakolla sillä harmitukset olivat olleet läsnä pitkään. Jossain vaiheessa vain se kamelin selkä vain katkesi eikä enää tullut pelattua. Bossit oli huikeita ja oli siinä joitain muitakin ihan kivoja uusia ideoita, mutta negailtavat asiat oli suurempia. Jatkuvalta tuntuva pimeys ei ole missään pelissä koskaan hauskaa ja pelialueet oli minusta todella sekavia ja vaikeasti muistettavia. Alueet näyttää myös liikaa toisiltaan, eli vaihtelua olisi kaivannut ympäristöihin enemmän ja sama koskee oikeastaan vihollisiakin. Tekisi mieli viimeistellä tämä, mutta toistaiseksi en ole ainakaan asiaan ryhtymässä.




Grand Theft Auto 5 (PC)
Oli hyvä ja tykkäsin yllättävän paljon. Pelasin Steamin mukaan 11h ja olisin pelannut mielelläni enemmänkin, mutta kun peli halusi käynnistyä keskimäärin ehkä joka viidennellä kerralla, niin jossain vaiheessa ei enää jaksanut sitten yrittää ja ajattelin että pitäkööt getari tunkkinsa.Se että lähtikö peli käyntiin vai ei, selvisi vasta pitkän odotuksen, minuuttien loadirumban päätteeksi. En löytänyt asiaan mitään toimivaa ratkaisua etsimisestä huolimatta enkä sittemmin ole jaksanut asiaan enää paneutua Ehkä tulee joskus jatkettua vielä jos tallennukset pysyvät tallessa, alusta tuskin tulisin enää aloittamaan.

Hollow Knight (SWITCH)
Hollow Knight oli upean näköinen, hienon kuuloinen, tosi tunnelmallinen ja hirvittävän vaikea. Harmi että siinä on eräs ominaisuus liittyen automaattikarttaan josta en tykännyt niin sitten yhtään. Tämä ominaisuus nousi kynnyskysymykseksi pelin edetessä ja esteeksi jatkamiselle. Kesken jäi, mutta tulee varmaan joskus jatkettua tai aloitettua alusta.

Mario + Rabbids Kingdom Battle (SWITCH)
Luulin peliä ostaessani että voisin tykätä tästä, mutta en vain jotenkin yhtään innostunut siitä missään vaiheessa. Ihan hyvä peli se tuntui olevan, mutta kun ei lähde, niin ei lähde. Alun simppeliys vähän säikäytti, mutta vaikka siihen tulikin lisää syvyyttä myöhemmin, ei kiinnostus sen myötä kuitenkaan noussut. Kesken jäi, eikä tee mieli tällä hetkellä jatkaakaan.

Red Dead Redemption 2 (PS4)
Tästä olenkin tainnut puhua aiemminkin. Hyvän pelin aineksia tässä on paljon, on myös pirun komean näköinen, mutta ei se minuun kolahtanut missään vaiheessa. Ymmärrän miksi monet siitä tykkää, mutta ymmärrän myös miksi minä en. Ei tee ainakaan tällä hetkellä yhtään mieli jatkaa, ehkä joskus sitten uusi yritys.



Nier: Automata (PS4)
Aloitus oli tyyliin parasta koskaan, mutta kun tiukka ja upeasti rytmitetty toimintaputki päättyi löysään avoimempaan maailmaan vailla mitään kiirettä tekemään tehtäviä ja keräämään roinaa, katosi kiinnostuksesta kaikki mehut. Vaikka yleensä tykkäänkin avoimen maailman peleistä, jotenkin tässä se ei ollut yhtään kiinnostavaa. Kontrasti siihen messevään ja tiukasti skriptattuun, kuvakulmia ja pelattavuutta alati vaihtelevaan aloitukseen oli kiinnostuksen osalta älyttömän iso. Pelasin ensimmäisen lopetuksen ja jonkin verran seuraavaa, mutta kun sen toisen aloituksen kivan alun jälkeen ajauduin taas tekemään niitä samoja tehtäviä samalla tavalla kuin ekalla kerrallakin, osio mistä pidin kaikkein vähiten, niin peli tuntui oikealta pakkopullalta. Tässä on hirveän siistejä ja hienoja juttuja, sekä mahtavat musiikit ja hieno tunnelma, ne tiukat toimitaosiot missä pelimekaniikat ja kuvakulmat sulavasti vaihtelee on ihan parasta, mutta en vaan jotenkin pysty tuota turhauttavaa edestakas juoksentelua puoliavoimessa maailmassa. Todella harmi. Tulen varmastikin joskus kyllä tätä vielä jatkamaan, sillä haluaisin nähdä tämän kortit loppuun

System Shock 1 ja 2 (PC)
Molempia, mutta etenkin ykköstä on tullut pelattua alusta useita kertoja ajatuksella, että nyt todenteolla paneudun tähän ja pelaan läpi, mutta aina se vaan jää kesken. Ykkönen ei ole vanhentunut pelattavuudeltaan kovinkaan arvokkaasti ja kakkoseen en ole saanut oikein mitään tunnesidettä koskaan vaikka joka kerrallan yritän päästä siihen maailmaan sisään. Harmittaa, koskan haluaisin pelata ne jo yleissivistyksenkin vuoksi läpi, mutta samalla ne on myös pelejä ja etenkin maailmoja mitkä kiinnostaa ja houkuttelee, tunnelmahan niissä on molemmissa kohdallaan, mutta piru vie kun ei vaan jotenkin lähe.

Path of Exile (PC)
Olen pelannut ensimmäisen actin vuosien aikana kaiketi jo neljästi läpi, Steamin mukaan yhteensä 16h edestä. Aina kiinnostaa siihen saakka, mutta sitten se on jäänyt joka kerta act 2 alkuun kesken kun enää ei huvitakaan yhtään pelata. Olisi kiva nähdä PoE:n paljon puhuttu monipuolinen loppupeli, mutta saa nähdä pääsenkö koskaan sinne asti. Tuskin.