[GC] Resident Evil 4 (2005)

Nelosressu toi mukanaan suuria muutoksien tuulia Resident Evil -sarjaan. Nelosen viitoittamalla tiellä pelisarja jatkoikin kolmen osan verran, kunnes tänä vuonna ilmestyneen seitsemännen pelin oli taas aika uudistaa suurin linjauksin jo tutuksi käynyttä kaavaa.

Näkyvimpänä muutoksena kolmeen ensimmäiseen Residenttiin, kuvakulma on siirtynyt pelihahmon olan taakse ja vähillä ammuksilla selviytyminen vaihtunut suoraksi toiminnaksi. Viholliset hyökkäävät nyt avoimemmilla maastoilla päälle jopa laumoittain ahtaissa käytävissä nähtyjen yksittäisten tai muutamien sijaan. Samalla puzzleja yksinkertaistettiin rutkasti eikä enää tarvitse pitkään miettiä mitä pitää tehdä tai minne mennä, sillä tällä kertaa seikkailu on umpilineaarinen.

Suuret muutokset tehosivat ja niin kriitikot kuin pelaajatkin kiittivät. Re4 sai ilmestyessään runsaasti kehuja ja palkintoja, vaikka ensimmäisten osien puristifanit eivät voineetkaan hyväksyä sarjan näin radikaalia uudistamista.

Peli alkaa, kun salaisen palvelun Leon S. Kennedy matkustaa Länsi-Eurooppaan etsimään kidnapattua presidentin tytärtä ja saapuu erääseen espanjankieliseen kylään. Mysteeriselle loiselle sairastuneet kyläläiset eivät kuitenkaan ota Leonia avosylin vastaan eikä Ashleyn kohtalosta ole tietoa.

Itsekin GameCubelle tämän ilmestymisvuonna ostin ja läpi pelasin kovasti tykäten. Grafiikka oli siihen aikaan suorastaan ilmiömäistä ja pelaaminen varsin miellyttävää. Olihan se aika vaikeakin ja muutamia sangen ärsyttäviä kohtia löytyi, mutta kaikki palaset oli pelissä kuitenkin loksahtanut niin hyvin paikoilleen, etten hirveästi nillitettävää silloin pelistä keksinyt. Mieleen jäänyt myös, että Nintendopeliksi tuntui olevan poikkeuksellisen raa'an tuntuinen, eikä ollut kerta eikä kaksi, kun Leonin lentävää irtopäätä sai telkkarista ihailla.

Nyt on uusi kierros nelosressua takana reippaan kymmenen vuoden tauon jälkeen ja ilo oli huomata, ettei tämä ollut hirveästi ajan myötä huonontunut. Pelin alku kun meinaan on aika napakka ja ensimmäinen chapteri onkin minusta yksi parhaista ja muistettavimmista aloituksista peleissä mitä äkkiseltään mieleeni saan. Montaa minuuttia pelin aloituksesta ei ehtinyt vierähtää, kun olin jo ensimmäistä kertaa kuollut ja samalla hyvin innoissani tulevista hetkistä tämän parissa.

Yksi asia ei Ressuissa ollut nelosessakaan muuttunut: kontrollit. Kääntyminen on hidasta ja ampuminen liimaa jalat maahan. Toki kontrollit ovat vähän tönköt, mutta tuovat sitä kuuluisaa panikointifiilistä ja haastetta peliin. Itse pystyin tämän tankkimaisen ohjaamistavan edelleenkin hyväksymään eikä pienen tottumisen jälkeen asiaa enää edes miettinyt.

Onhan tämä hassuine ninjailuineen aika koominen ja sisältää vähän omituisia juttuja, kuten mystisen kauppiaan, mutta kai se on osa pelin muutenkin vinksahtanutta tunnelmaa. Re4 ei ota itseään turhan vakavasti, vaan on rehellisesti aavistuksen korni peli.

Pelialueista ensimmäisenä nähty kylä oli minusta pelin parasta antia. Seuraavaksi nähty linnaosio oli sekin vielä hyvin mielenkiintoinen, mutta saarella olevaan tukikohtaan sijoittuva kolmas, viimeinen jakso oli jo selkeästi heikompi. Tason lasku oli silmiinpistävä, jonka takia lievä taisteluväsymys alkoi hieman nostamaan päätään. Asiaa ei myöskään auttanut lähes uunituore, muutamaa päivää aiemmin ostamani Ps4:n Nioh, jonka olin jo ehtinyt korkata, mutten paljoa pelaamaan. Kyllä tämän silti loppuun asti mielellään pelasi ja peliaikaa kertyikin himppusen yli kuusitoista tuntia

Pienenä nillityksenä voisin mainita ärsyttävän Ashleyn lapsenlikkana olemisen, mutta jotenkin sekään ei niin haitannut. Viha/rakkaus-suhde on vähän turhan järeä sana kuvaamaan tunteita, mutta jotain sen tapaista kuitenkin tässä haen. Ashley on paikoittain hyvin ärsyttävä minihameessa keikistelevä pallo jalassa, mutta eihän sille nyt vihainenkaan tohdi olla. Suuri kiitos muuten pelille siitä, että tämä ei koskaan tunge aseen ja vihollisen väliin, niinkuin seuralaiset usein tuppaavat peleissä tekemään.

Toinen jokseenkin ristiriitaisia fiiliksiä aiheuttava asia on lukuisat QTE-kohtaukset, jotka on onneksi pääosin saatu liitettyä peliin ilman, että tuntuvat tökerösti päälleliimatuilta. Poikkeuksiakin toki löytyy ja joissain bossitaistoissa näillä on turhankin suuri rooli, mutta parhaimmillaan nämä pitää pelaajaa varpaillaan äkkinäisiä väistöjä ajatellen. Tuovat näin ollen tarpeellista vaihtelua olematta kuitenkaan liikaa esillä.

Re4 oli edelleen kuitenkin todella hyvä ja toimiva paketti, mutta ehkä aavistuksen liian pitkäksi venytetty saatavaan vaihteluun nähden. Tunnelma ja jaksotus on läpi pelin esimerkillistä sekä sisältö rautaa, jolloinka ressunelkku kantaa kyllä tänä päivänäkin kunnialla loppuun asti.

öhöhöhö