Mega Manin seikkailut jatkuivat numerossa kymmenen. Mutta ei kympin arvoisesti.
Ysi oli piristävästi sitä vanhaa tuttua uudelleentuotuna pitkästä aikaa ja kymppi yrittää ratsastaa täysin samalla nostalgiaponilla "vain" kahden vuoden jälkeen uudestaan. Pitänee ottaa huomioon että juuri äskettäinhän pelasin sen ysin, niin tämän lähes putkeen tykittäminen saattaa heijastua kokemukseen hieman negatiivisesti. Minusta ainakin tuntui, että ysi oli kaikin tavoin vähän tätä parempi ja keskustelupalstoja lukemalla en näytä olevan mielipiteeni kanssa todellakaan yksin.
Harmi sinällään että kun ysi oli puhdasta retroilua ensimmäisistä megiksistä, niin miksei tämä seuraava olisi voinut ottaa mallia vaikka X- tai Zero-sarjasta, kunnianosoituksena niille ja niiden faneille. Nyt tehtiin lisää aivan samalla kaavalla ja lopputuloskin on vieläpä edellistä huonompi, mikä tosin ei ole ihme sinällään, kun ysi rokkasi niin kovaa.
No, on tässä jotain uuttakin. Mega Manin sijaan tämän voi pelata alusta loppuun myös Proto Manilla, joka hanskaa chargeavan busterin ja liukumisen kestävyyden kustannuksella, itse pelasin kuitenkin tutulla megiksellä. Bosseissa tai aseissa ei ole minulla juuri moittimista, mutta levelit koin kauttaaltaan astetta mielenkiinnottomampina tai välillä väärällä tavalla vaikeampia mitä edellisessä. Jotain ihan kelvollisia uudenlaisia ideoitakin on niissä mukana, mutta esim. Commando Manin turhauttavat hiekkamyrskyosiot ei kuulu niihin. Tietäjät tietää.
Allekirjoitan netissä näkemäni väitteen, jonka mukaan ysi vastaa tasoltaan toista ja kolmatta peliä, kun kympin laatu vastaisi taas jotakuinkin osia 5-6. Ihan hyvä tämäkin siis silti oli, mutta hennon karvainen pettymyksen maku jäi suuhun. Rispektit silti Capcomin suuntaan hyvästä yrityksestä ja ylipäätään Mega Manin tuomisesta takaisin hiljaiselon jälkeen.
