Make Zelda great again, sanoi Nintendo ja uudisti Zelda-sarjan kaavaa todenteolla pitkästä aikaa. Breath of the Wild on minusta paras Zelda koskaan ja samaten hyvin todennäköisesti tämän vuoden paras peli, jos ei ihmeitä loppuvuodesta tapahdu. Ainakin tällä hetkellä vielä myös tuntuu, että saattaisi olla yksi kaikkien aikojen peleistäkin. Great success.
Vastaavaa seikkailun tunnetta olen aiemmin kokenut ehkä ainoastaan vain uutuutta hohkavan wowin parissa silloin joskus vuonna 2004-2005. BotW:n maailma vetää pelaajaa jatkuvasti joka puolelle, sillä kaikkialla näkyy jatkuvasti jotain, mikä herättää mielenkiinnon ja jota on päästävä katsomaan lähempää. Suuri maailma tarjoaa ihan mahtavat puitteet seikkailulle ja paikkojen tutkimiselle, eikä se ollut koskaan tylsää.
Ostin Switchin lähellä julkaisua puhtaasti Zeldan takia. Vaikka koneelle ei vielä hirveästi muuta pelattavaa olekaan ja kone julkaistiin selkeästi karvan liian aikaisin, ei osto silti minua pätkääkään kaduta. Nuo noin kolme viikkoa, joiden aikana olin täysin Zeldaan uppoutuneena, olivat kyllä sen arvoiset. Toivottavasti loppuvuodesta tuleva Mario ja *Nintendojumalia rukoillen* vielä julkaisematon Metroid ovat edes lähelle samantasoisia pelejä. Metroidiinkin tällainen BotWimainen avoimempi maailma ja juonenkuljetus sopisi vaihteluksi kuin nenä päähän.
Noin sata Shrineä, vajaa 150 lehtiukkelia ja lähelle 80tuntia oli takana kun hoidin pääjuonen päätökseen, enkä ollut vielä edes kyllästynyt peliin. Olin päällisin puolin tutkinut kaikki alueet, mutta jäihän noita sivutehtäviä, shrinejä ja yksi muistopistekin vielä saavuttamatta, korokeista nyt puhumattakaan. Sanotaan näin, että halusin pistää pelin pakettiin ennen kuin kyllästyminen iskee.
Vaikka Breath of the Wild ei ihan täydellinen peli olekaan, niin hyvin läheltä liippaa. Oli ihan käsittämättömän koukuttava ja hieno kokemus. Zelda is great again.
