[GC] Metroid Prime 2: Echoes (2004)

Vuorossa Metroid Primen jatko-osa vuodelta 2004. Tämähän jäi minulla aikoinaan GC:llä kesken ja vaikka hieman huonoja muistoja tästä niiltä ajoilta jäikin, niin tämän pariin olen kuitenkin siitä lähtien halunnut palata, kun vajaa vuosi sitten pelasin (ja mestarilliseksi todetun) ensimmäisen Primen pitkästä aikaa.

Äskettäisillä E3-messuilla julkistettiin Switchille tulevaksi Metroid Prime 4, josta sain viimein sitä tarvittavaa virtaa Echoesin uudelleenaloittamiseen, jotta olisi trilogia pelattuna ennen sitä neljättä osaa, joka joskus ensi vuonna(?) tulee. Pidetään peukkuja, että tulisi priimaa. Toki kolmattakaan en ole vielä koskaan pelannut, mutta sen aika on sitten tämän jälkeen joskus myöhemmin.

Aika pian palasi mieleen miksi tämä jäi silloin aikoinaan kesken. Ympäristöt on ensimmäisessä nähtyihin verrattuna reilusti tympeämpiä sekä sokkelomaisempia, mutta suurin kompastuskivi itselle on klassisesti valon ja varjon välille jaettu maailma, joiden välillä sitten rampataan edes takas. En pidä tästä kahden ulottuvuuden ominaisuudesta oikein missään pelissä, eikä Echoesin parissakaan poikkeusta tehty.

Ensimmäisessä Primessä maisemat oli nättejä, alueet tunnelmallisia selkeine väri- ja teemaeroineen, olivat helpommin navigoitavissa hyvine musiikkeineen. Tässä on jotenkin suurin osa vain tylsänharmaata ja monotoonista, ja tämä kaikki sitten tietenkin korostuu synkässä varjomaailmassa, jossa liikkuminenkin on aluksi energiaa menettävää puuhaa. Äsh.

Yleisesti ottaenhan tämä sai silloin aikoinaan ensimmäisen lailla todella hyviä arvosteluita ja edelleenkin tämä tuntuu olevan kelpo Metroid-peli ihmisten mielestä, mitä nyt olen vuosien aikana aika ajoin jotain Metroid-juttuja lueskellut ja videoita katsellut. Vaikka tämä minustakin pelinä on toki ihan hyvä, niin ei tämä valitettavasti minulle kuitenkaan toimi niinkuin olisin toivonut.

Pääpiirteittäin tämä on toki paljolti ykkösen kaltainen, mutta kun ykkönen oli aika hiottu ja napakka kokonaisuus, niin en vain millään saanut tästä sellaista tunnetta. Vaikeustasokin oli paikoittain hieman turhan korkealla ja navigoinnin hankaluus aiheutti harmaita hiuksia, niin loppua kohden alkoi mielenkiinto laskemaan siinä määrin, että oli kaivettava netistä guideja esiin, ettei vain jäisi toistamiseen kesken.

Summataan ja pehmennetään nyt vielä, että on tässä pelillisesti paljon hyvää, eikä tätä mitenkään huonoksi peliksi voi sanoa, vaikkei Metroid-pelien kirkkainta kastia minulle olekaan. Poikkeuksellisen hyviäkin hetkiä kyllä löytyy, mutta pelaisin mielummin Metroidini yhdessä maailmassa kerrallaan. Toivotaan että Wiiltä löytyvä trilogian kolmas osa ja etenkin tulossa oleva neljäs olisivat mielekkäämpiä.