Jatkoin kakkosDiabloa aiemmasta rapsasta tutulla bowazonillani, pelaten ensin nightmarella ja sitten hellilläkin läpi. Ei tämä urakka ehkä ajankäytön arvoista ollut, mutta tulipahan kuitenkin tehtyä pitkästä aikaa. Maximilevelin saavuttamisen grindisavottaan en todellakaan lähde, vaikka se kiehtova viimeinen (ja aiemmin saavuttamaton) etappi olisikin.
Hiljalleen tämän pelaamista jatkoin, aina välillä ja vähän kerrallaan. Nightmaren taisin aloittaakin jo heti seuraavana päivänä ja se meni suhteellisenkin pian läpi, mutta hellin tahkoaminen oli huomattavasti enemmän aikaavievää ja hermoja koettelevampaa, sisältäen myös pitkiä pelaamattomia taukoja. Act2:ssa tuli seinä vastaan pitkäksi aikaa isolla laumalla rushaavien jääimmuunisten liskojen takia, jolloin kirosanoja ei omassa hiljaisessa mielessäni säästelty. Kuolemia tuli sielä reilunlaisesti ja näppäimistökin taisi saada harmituksistani muutamaan kertaan osansa.
Hell oli siis aika hidasta puurtamista ja expan menetyksen siivittämä kuolema oli jatkuvasti likellä. En tahtonut oikein löytää uutta päällelaitettavaa enkä varsinkaan uusia jouskareita (parhaat runeworditkin oli ladder only), mutta menihän se loppujenlopuksi läpi. Act5 ancienttitaistelu oli TODELLA hidasta nitkuttamista ja Baal oli sitten vielä kaksinverroin pahempi ja turhautuminen oli monesti muissakin paikoissa ihan hyvissä sfääreissä.
Tämä oli huomattavasti vaikeampi peli saada vaikeimmalla tasolla päätökseen mitä muistinkaan. Tosin nyt pelasin yksinomaan soolona, kun silloin aiemmin kaikki hahmoni oli moninpelipuolella, jossa apu oli tarvittaessa aina lähellä.
Taisin aiemmin muistella, että suurin hahmoni olisi jäänyt johonkin reiluun seitsemäänkymppiin, mutta olen tainnut olla kymmenellä levelillä alakantissa muistelmissani. Nyt Baalin kukistamisen jälkeen olin tasolla 81 ja muistan pienempänä grindanneeni leveleitä act5:ssa ja lehmäkentässä vielä hellin läpäisyn jälkeenkin. Nyt se osuus jääköön väliin, se oli jo silloin aikoinaankin tylsää ja erittäin aikaavievän oloista touhua.
Pienempänä olin puristimaisesti sitä mieltä, että Diablo 2 pääsee vasta alkamaan nightmarella ja on pelattu läpi vasta viimeinenkin vaikeustason viimeistelyn jälkeen. Ihmettelinkin silloin, miten joillekin muka riitti pelkkä normaalin läpäisy. Nyt kun Baalin kaato on juuri hellillä toteutettu pitkästä aikaa, niin tahtoisin lähinnä sen ajan takaisin mitä tuohon käytin normaalitason jälkeen. Onneksi niitä käytettyjä pelitunteja ei näe mistään. Olisi pitänyt jättää pelaaminen siihen normaalin tai nightmaren läpäisyyn, niin olisi jäänyt tämän vanhan suosikkipelini uudelleenpelaamisesta huomattavasti parempi mieli.
 |
| TODISTEET!!1 |
