[SNES] The Legend of Zelda: A Link to the Past (1991)

Taas käsittelyssä yksi Super Nintendon ehdottomista klassikoista. Tämä onkin jännä tapaus, sillä olen aina pitänyt Link to the Pastia erittäin suuressa arvossa, vaikken ole edes koskaan aiemmin pelannut sitä ihan edes puoleen väliinkään.

Tästä huolimatta olen aina arvostanut pelin tarjoamaa laadukasta, hyvin toteutettua seikkailua mielekkäässä maailmassa, ja ollut yhtä mieltä kaikkien kanssa siitä, että tämä on todellakin yksi Snessin parhaita pelejä.

Nintendo päätyi Zeldan Super Nintendodebyytillään ylhäältäpäin kuvattuun seikkailuun Adventure of the Linkin sidescrollauksen jälkeen, joka jakoi vahvasti mielipiteitä. Hyläten tosin siitä lähes kaiken muunkin, ollen hyvin pitkälti ensimmäisen Zeldan kaltainen.

Entäpä syy siihen miksi tämä on jäänyt sitten aina kesken? Hermot. Olen aiemmin pelannut ilman ohjeita sun muita, ja aina on tullut seinä vastaan jossain vaiheessa, eikä sitten vain enää löydä tietä eteenpäin. Niin kävi myös tällä kertaa, useaan otteeseen. Kävin sitten aina katsomassa netistä vinkkejä, että pääsisin eteenpäin. Lopussa luovutin ja menin reilun viimeisen kolmanneksen tiukasti walktroughia seuraten. En vain pääsisi tätä ikinä läpi ilman guideja. En koskaan, ikinä.

Tuntuu että jotenkin aina missaan jotain oleellista ja tärkeää, jonkun itemin, jonkun vihjeen, jotain, jolloin tulee stoppi. Tai sitten en vain tajua. Se tietämätön haahuilu on sellaista, mistä en niinkään pidä. Usein tuli tilanne vastaan, että joku asia/esine/tekeminen tms on jäänyt jossain vaiheessa välistä, ja sitten pitää palata takaisinpäin avoimeen maailmaan etsimään jotain tuntematonta juttua jostain, eikä ole aavistustakaan, että mitä ja mistä.

Link to the Past alkaa kikkailemaan noin puolessa välissä kahden eri ulottuvuuden välillä, varjo- ja valomaailman. Niissä on paljon samaa, mutta myös suuret eronsa. Tämä aiheuttaakin minulle vähän ristiriitaisia fiiliksiä. Kahden ulottuvuuden välillä vaihtelu on ihan mielenkiintoinen idea, tuo peliin vaihtelua ja on hyvin toteutettukin, mutten niinkään tykännyt varjomaailman ulkonäöstä tai tunnelmasta. Sekä maailmojen vaihtelu toi peliin vähän lisää monimutkaisuutta seikkailun edistymisen kannalta, joka selkeästi on minulle huono juttu.

Muistan kun pienenä jumitin samassa kohtaa kuin tälläkin kertaa. Varjomaailmassa jänikseksi muuttuneena. Selvisi, että niin silloin, kuin nytkin, oli jäänyt edellisestä linnasta avaamatta eräs arkku ja itemi kerättyä, jonka jälkeen muodonmuutosta maailmojen vaihtamisen välillä ei tapahdu. VMP. Seikkailin pienenä useita päiviä pitkin maita ja mantuja, molemmissa maailmoissa etsien ratkaisua tai reittiä että minne nyt mennä, ja ongelma oli ollutkin vain linnassa jonkun arkun huomaamatta jättäminen. Ilmeisesti en sinne sitten koskaan nähnyt tarvetta mennä takaisin tutkimaan.

Ehkä en vain osaa, mutta onpahan nyt nähty vihdoin tämäkin peli loppuun asti. Kyllähän Link to the Past on ensiluokkainen peli edelleen, eikä ole päässyt juurikaan vanhenemaan. Seikkalun fiilis on läpi pelin vahva ja löydettävää on todella paljon.