Aurinkoinen ja värikäs Mario Sunshine on sekoitus uutta ja vanhaa. Mukana myös välivideoita ja ääninäyttelyä!
Marion ja Peachin rauhallinen lomamatka Delfino-saarella sai ikävän startin, kun Mario passitettiin heti lentokoneen laskeutumisen jälkeen oikeuden eteen epäiltynä saaren sotkemisesta, johon arvostettu putkimiehemme on tietenkin täysin syytön. Maineen (ja saaren) puhdistamisen eteen on tehtävä kovasti töitä, joka tietää tiukkaa tasohyppelyä Super Mario 64:n hengessä ja sotkujen siivoamista puhuvan FLUDD-vesiruiskun avustuksella.
Monikäyttöinen vesipyssy antaa Mariolle uudenlaisia kykyjä. Pelkän kuran siivoamisen vedellä ruiskuttamisen lisäksi löytyy kolme vaihtosuutinta, jotka mahdollistavat todella korkealle hyppäämisen, nopean juoksemisen tai ilmassa leijumisen. Vedellä lutraaminen on muutenkin pelin se juttu, joka erottaa tämän muista Mario-peleistä. Eikä vesileikit tässä mitenkään huono juttu olekaan, Sunshine tuntuu oikeasti uudelta ja omalta peliltä, eikä 64:n uusintanäytökseltä.
Kuten Mario 64:ssä, on Sunshinessäkin 120 tähteä, joita saalistamalla juoni etenee ja aukeaa uusia kenttiä pelattavaksi. Pelin läpäisyyn riittää kuitenkin näistä vain vajaa puolet, jos niin haluaa. Kentissä on tällä kertaa kahdeksan selkeää tiukassa järjestyksessä etenevää tehtävää, eikä muiden tehtävien tähtiä löydä enää vahingossa.
Haastetta oli sopivanlaisesti, välillä enemmän ja toisinaan vähemmän. Ei ollut turhauttavan vaikea, mutta kyllähän tässä silti joitain aika raivostuttavia hetkiä tuli koettua, niinkuin asiaan kuuluukin. Välillä kuolemista syyttäisin kameraa ja/tai kontrolleja, mutta yleensä kuitenkin se vika löytyy ihan omista taidoista tai turhasta hätäilemisestä.
Itsellä komeili lopussa tähtilukemana 68 ja se sai riittää. Sunshine oli kyllä edelleen hyvä peli, mutta mielenkiinto loppuu peleissä itsellä usein siinä vaiheessa, jos ei ole enää "pakko" jatkaa. Jos Sunshine olisi vaatinut vaikka 80 shineä läpipeluuseen, olisin todennäköisesti yhtä suurella mielenkiinnolla kerännyt siihenkin vaadittavan määrän. Outo juttu, myönnän.
Tämänkin toki pelasin GameCubella silloin joskus, ollen minulle ensimmäinen 3D-Mario. Hivenen meni tottumiseen silloin aikaa, enkä oikein heti päässyt tähän sisälle, mutta aika nopsaan kuitenkin tajusin, että myös kolmiulotteinen Mario toimii sen kuuluisan junan vessan tapaan. Ilmeisesti Sunshine jakaa internetissä mielipiteitä jonkin verran, mutta itse tykkäsin silloin ja tykkäsin nytkin.
Sunshine on todella värikäs ja pirteän näköinen tapaus, jota on ilo pelata. Osaa tehtävistä kierrätetään kentästä toiseen ja jotkut saattavat olla vähän ärsyttäviäkin, mutta en minä tästä mitään suurempaa vikaa löydä. Hyvä peli.
