[SWITCH] Shovel Knight: Plague of Shadows (2015/2017)

Shovel Knightin ensimmäinen delsu on Plague of Shadows. Päähahmona nähdään peruspelistä tuttu Plague Knight -alkemisti vaihtoehtoisessa juonikuviossa.

[NDS] Castlevania: Dawn of Sorrow (2005)

Dawn of Sorrow on kymmenisen vuotta ollut hyllyssä odottamassa läpipeluutaan. Matkakoneilla pelaamista en ole hirveästi jaksanut koskaan harrastaa, matkoillakaan, niin pelaamatta on tämä(kin) DS-peli jäänyt. Ainakin kahdesti olen aiemminkin alusta aloittanut ja vaikka peli itsessään on hyvältä vaikuttanutkin, ei koskaan tullut tallennukseen palattua ensimmäisen session päättymisen jälkeen.

[SWITCH] Shovel Knight: Shovel of Hope (2014/2017)

En ollut lapioritarin kiiltävissä pöksyissä ensimmäistä kertaa. Ensimmäisen läpipeluun suoritin PC:n puolella joitain vuosia sitten Shovel Knightin ollessa vielä uudehko peli, mutta ostin tämän hyvillä mielin uudestaan Switchillekin. Halusin vilpittömästi tukea pelin tehnyttä Yacht Club Gamesia ja samoin Switchiä, jonka kätevästä käsi/tv-konsolihybridi-ideasta olen tykännyt todella paljon. Shovel Knightista oli jäänyt edellisellä pelikerralla todella hyvät fiilarit, eikä uusintapeluu kuulostanut yhtään pöllömmältä idealta.

[3DS] The Legend of Zelda: A Link Between Worlds (2013)

Zelda-sarjassa riittää nimikkeitä ja vielä pelaamattomia sellaisia on kyseisestä kirjastosta minulla nyt jälleen yksi vähemmän. A Link Between Worlds on jatkoa klassiselle vuoden 1991 A Link to the Pastille, joka onkin yksi sarjan muutamista kulmakivistä.

[SWITCH] The Legend of Zelda: Breath of the Wild (2017)

Make Zelda great again, sanoi Nintendo ja uudisti Zelda-sarjan kaavaa todenteolla pitkästä aikaa. Breath of the Wild on minusta paras Zelda koskaan ja samaten hyvin todennäköisesti tämän vuoden paras peli, jos ei ihmeitä loppuvuodesta tapahdu. Ainakin tällä hetkellä vielä myös tuntuu, että saattaisi olla yksi kaikkien aikojen peleistäkin. Great success.

[PS4] Nioh (2017)

Rumasti voisi sanoa, että Nioh on Team Ninjan Dark Souls -kopio muinaisen Japanin teemalla. Se kertoo paljon siitä millainen Nioh oikeastikin on, mutta koko totuutta siitä ei saa. Vaikka itse gameplay onkin erittäin Soulssimaista, on Nioh muuten aika erilainen kokemus.

Tekstit: Keskenjääneitä pelejä

Olen useita pelejä aloittanut ja jättänyt enemmän tai vähemmän kesken syystä tai toisesta tämän blogin lyhyen erinkaaren aikana. Nostan tässä esille muutamia kesken jääneitä, joita olen pelannut joko huomattavan tuntimäärän tai muuten vain pitkälle.

Nintendo Switch on kotona

Noniin, minä "vahingossa" Switchin.

Sain torstaina Niohissa creditsit ruutuun, joten eilen perjantaina päätin viimein kovien kuumotusten saattelemana hakea Switchin, Zeldan ja Pro Controllerin kotiin viikonlopuksi. Switchi itsessään näin muutaman tunnin tutustumisen jälkeen vaikuttaa ihan pätevältä ja kätevältä laitteelta. Koeajo vessassakin suoritettu onnistuneesti, vaikkei wlani sinne asti yletäkään. Toivotaan nyt että sille julkaistaan sitten kanssa reippaasti pelattavaa, eikä vain indieitä ja miniohjaimia ajatellen tehtyjä hassunhauskoja minipelikokoelmia.

Zeldakaan ei äkkiseltään tunnu yhtään pöllömmältä, vaikka craftauksen suhteen olenkin vielä vähän ristiriidoissani ja kontrollit eivät vielä tunnu olevan selkäydintä lähelläkään. Maailma ainakin näyttää suurelta.

Uusia leluja on aina kiva saada, eiköhän näiden parissa muutamat seuraavat viikot hyvin vierähdä.

Kissavero maksettu

[NES] Chip 'n Dale: Rescue Rangers (1990)

Tiku ja Taku oli pienempänä Duck Talesin ja Turtlesien kanssa sellainen takuuvarma peli, minkä pariin saattoi palata aina uudestaan ja uudestaan, ollen helppoa ja miellyttävää pelailtavaa. Tästä löytyy myös samanaikainen kaksinpeli, jonka muistelisin pistävän friendly firen ja alareunaan kuolemisen takia välit kaveriin erittäin kovaan testiin.

Nintendo Switch on kaupoissa

Tänään on Nintendo Switchin julkaisupäivä ja olen lievästi sanoen hypettynyt Zeldasta. Vaikka moni asia itse konsolissa minua arveluttaakin, niin on tässä melkoinen työ pitää itseä niskasta kiinni, etten menisi sitä kaupasta viikonlopuksi ostamaan. Olisihan se kallis paukkukin, sillä konsoli, pro-controller ja Zelda tekee yhteensä 524e VPD:stä (lähin oikea pelikauppani, en halua tilata).

Luulenpa että kyllä tämä paketti lähiaikoina tulee kaupasta silti haettua. Zeldakuumotukset ovat meinaan aikamoiset, eikä parina edellisenä päivänä siitä nettiin ilmestyneet arvostelut ainakaan auta asiaa, hehkutus kun on ollut aikamoista.

Toivottavasti Switch ei tule kokemaan Wii U:n flopahtavaa kohtaloa.