[GBA] Metroid: Zero Mission (2004)

Metroid Zero Missionissa on varmasti monille paljon tuttua, sillä se on remasteroitu versio sarjan ensimmäisestä pelistä, vuoden 1986 Metroidista.

Toki remasterointia on tapahtunut todella paljon, mutkia on vedetty paikoin suoremmaksi ja uutta sisältöä lisätty. Peli on siis rakennettu uudestaan ja engine on lainassa pari vuotta vanhemmalta Metroid Fusionilta, joka on GBA:n peli sekin. Vaan eiköhän tästä sen alkuperäisen Metroidin tunnista. Itse olen jäävi sanomaan, sillä en ole pelannut sitä alkuperäistä koskaan läpi. Monesti olen yrittänyt ja hyvin alkuvaiheille se on aina jäänyt.

Tämä siksi, että se on pelimekaniikoiltaan turhan yksinkertainen ja myös samalla pirun vaikea. Karttaa ei ole, joka on varmasti isoin miinus, mutta myös kyykkimisen ja kulmasuuntiin ampumisen puuttuminen hiertää kovin. Olen kasvanut Super Metroidia pelaten ja se on minusta helposti yksi kaikkien aikojen peleistä, niin paluu siitä reippaasti riisutumpaan versioon on minulle jotenkin kovin vaikea paikka.

Zero Mission onkin sekoitus vanhaa ja uutta, sillä Samus taitaa nyt minua alkuperäisessä vaivanneet asiat ja on oppinut osan Super Metroidissakin nähdyistä taidoista, ja vielä jotain uuttakin, reunoilla roikkumisen. Karttakin löytyy. Peli tuntuu tuoreelta ja samanaikaisesti myös varmasti alkuperäisen pelanneille tutulta.

Seikkailun tunne on jatkuvasti vahvasti läsnä, ja vaikka oikeaa suuntaa kartalle välillä näytetäänkin, joutuu kuitenkin sen reitin toteuttamisen ja keksimisen itse tekemään. Itemeiden etsiminen koukutti minut taas ja vaikka Zero Mission ei kovin vaikea olekaan, harhailuun kannattaa panostaa ja sille on aina hyvin aikaakin. Pakonomaisesti yritin koluta käymättömistä huoneista tai alueilta itemeitä aina ennen mahdollisen bossin tapaamista, sekä aina uuden kyvyn mahdollistavan itemin jälkeen, mutta en silti löytänyt kuin vähän yli puolet kaikista.

Olen tämän joskus pelannut aiemminkin, mutta kaikki muistikuvat olivat jo kaikonneet mielestä. En yhtään muistanut, että pelin nopeus on näinkin rivakka ja painovoima näin painavaa, Hetki meni tempoon ja Samuksen massaan totutellessa, mutta pian ei sitäkään enää huomannut ja olin kuin kotonani.

Pelasin tämän parissa erässä innoissani läpi ja tykkäsin kovasti. Kaikki kunnia Zero Suit Samukselle, mutta minusta täysin uusi hiiviskelyosio ja sen jälkeinen ylivoimaisen Samuksen seikkailut avaruuspiraattien aluksessa pelin päätteeksi oli vähän turhaa ja pelin huonointa antia. Kyllähän sillä sai lyhyelle pelille vähän lisää pituutta, mutta en pitänyt siitä niin paljoa, vaikka muutamia jänniä hetkiä siinäkin kyllä kieltämättä oli.

Pelin läpäisy palkitaan aiheeseen sopivasti, sillä alkuperäinen Metroid avautuu pelattavaksi suoraan valikosta GBA:n hoitaessa NES-emulaatiota.

No, nyt on blogin ensimmäinen Metroid-sarjan peli pelattu ja lisää tulee varmasti joskus, Lyhyyden takia Fusion nyt ainakin, mutta toivottavasti myös niiden pidempien klassikoiden, Superin ja Primenkin verran saisin aikaiseksi.