Jäätävän hyvä musiikki, paljon vihollisia ja hardin tuoma sopivan tiukka vaikeustaso alusta alkaen. Tämän lisärin jo heti ensimmäisessä kentässä minulla tuntuu olevan paljon hauskempaa kuin Quaken yksinpelin parissa koskaan aiemmin.
En odottanut tältä juuri mitään, koska oletin, että kyseessä on vain lisää sitä samaa mitä Quake tarjosi jo ilmestyttyään, lisättynä parilla uudella pyssyllä ja vihollisella. Kovin kaukana en toki totuudesta ollut, mutta Scourge of Armagon yllätti silti kuin ne kuuluisat miljoona volttia, tätähän olikin erittäin hauska pelata.
 |
| Vihdoinkin Quaken seinät ovat saaneet koristeita ja väriä |
Kaikki kunnia Trent Reznorin soundtrackille vaniljaQuakessa, mutta ne biisit oli minusta vain väärässä pelissä. Tämä tosin tuskin on yksin Trentin syy, vaan hajaantuneiden visioiden peliä tehdessä.
Tällä kertaa kuitenkin soundtrack on rautaa ja mikä tärkeintä, sopii peliin. Quaken kehitystaival oli raskas ja ongelmallinen, mutta nyt tämän lisärin myötä peli tuntuu vihdoin siltä, miltä se olisi voinut ja pitänyt tuntua heti alusta lähtien, vaikeuksistakin huolimatta. Pelkät vauhdikkaammat musiikit tekee jo ihmeitä, puhumattakaan hyvin suunnitelluista leveleistä..
Vaikka tekstuurien ja kenttien värikkyyden ja yksityiskohtien osalta ei tietenkään olla vieläkään sielä Duke3D:n tasolla, mikä ei tietysti tähän sopisikaan, niin aimo harppaus on otettu emopelistä. Scourge of Armagon tarjoaa 15 uutta kenttää, jotka on täysin eri planeetalta kuin aiemmin. Ei enää rumia ja tyhjiä siniharmaita tai ruskeita halleja ja käytäviä missä on vain muutamia vihollisia siellä täällä. Tässä kenttiin on selkeästi panostettu enemmän ulkonäöllisesti ja suunnitellusti, ja ovat huomattavasti vaikeampia ja pidempiä kuin aiemmin. Lineaarisuus on romukopassa ja jokaisessa tasossa on oma enemmän tai vähemmän selkeä teemansa.
 |
| Lisää arkkitehtuuria |
 |
| Zombilauma + sinko on aina tyydyttävä yhdistelmä |
Haastetta tulee runsaasta vihollismäärästä sekä ansoista, jotka välillä aiheuttavat lievähköä hampaiden kiristelyä ja jopa ragequitteja. Usein toki voi syyttää ihan vain itseään, kun ei kerralla, tai vielä toisellakaan oppinut. Mutta silti sanoisin, että moiset instadeath-ansat ja lentomiinaviholliset on vähän epäreiluja.
Elikkäs yksi erittäin ärsyttävä uusi vihollinenkin on laitettu mukaan muuten hyvään soppaan. Perinteikäs pelaajaa kohti lentävä miina, joka tappaa lähes varmasti, jos ei satu olemaan täydet armorit ja energiat. Miina räjähtää kosketuksesta mihin vain, eli se on helppo, muttei todellakaan riskitön juksata lentämään seinään tai viholliseen. Ampumalla sitä kuitenkaan ei voi tuhota. Hyvin hyvin harvoin siitä selvisin jos tämä sattui jostain yläilmoista yllättämään, tai jos harhautus epäonnistuikin. Tämä vihollinen aiheutti taas runsaasti ragequitteja ja kismitystä.
 |
| Yngh |
Lisäri ei lähde tekemään emopeliin sinällään mitään merkittäviä muutoksia, mutta lisää uusien kenttien ja musiikkien lisäksi 3 uutta vihollista, asetta sekä itemiä. Uusista vihollisista veikein on Gremlin, joka on heikko rääpäle, mutta lähelle päästyään voi varastaa pelaajan aseen ja käyttää sitä pelaajaa vastaan. Itemeistä mainittakoon taas Horn of Conjuring, joka spawnaa pelin viholliskööristä seuralaisen pelaajalle tämän avuksi muita demoneita vastaan.
Uusista aseista reilusti eniten tuli käytettyä Laser Cannonia, joka on Super Nailgunin tapainen tehokas sarjatuliase, jonka panokset kimpoilevat seinistä. Proximity Mine Launcher on täsmälleen kuin kranaatinheitin, jonka ampumat miinat jää rakenteisiin kiinni ja räjähtävät jonkun tullessa lähelle. Kolmantena uutena aseena toivat myös jo alkuperäiseen Quakeen suunnitellun Mjolnir-vasaran, joka ampuu salamoita osuessaan. Mjolnir jäi minulla helposti vähiten käyttämäksi uudeksi aseeksi.
 |
| Nyt taas tarkkana |
 |
| Horn of Conjuring antoi messevän apurin |
Viimeisimpänä ja varmaan myöskin vähäisimpänä, "juoni" jatkuu suoraan siitä mihin Quake jäi, Sub-Niggurathin kukistamisen jälkeen demonien komennon ottaa kenraali Armagon, joka aikoo tuhota maan. Ei hetken rauhaa sankarillemme, takaisin vain siis mököjä ampumaan.
Tykkäsin tästä kovasti ja pelasin läpi into laantumatta. Hyvä lisäri vaatimattomaan peliin. Mission Pack 1: Scourge of Armagon on hyvin suunniteltua toimintaa alusta loppuun ja harmi, etten ollut tätä pelannut ilmestymisen aikoihin. Toivottavasti Mission Pack 2 on samaa tasoa, kuten myös Quake 2:n lisärit, joihin tulee kaikkiin aivan varmasti tutustuttua myöhemmin tästä innostuneena.
 |
| Nyt voidaan taas hetki hengähtää |
