Kovasti tykkäämäni Mega Man X sai jatkoa jo tasan vuoden päästä. Toisinkuin edeltäjäänsä, tätä en ole koskaan syystä tai toisesta pelannut pikaista tutoriaaliprologuekentän läpäisyä pidemmälle. Pakkohan tästä oli nyt ottaa selvää tämän blogin myötä.
Capcom ei ole lähtenyt keksimään pyörää uudestaan, mutta turhaan olisivatkin, sillä Mega Man-sarjaan vihdoin uudistuksia tehnyt Mega Man X hipoi täydellisyyttä. X2:n myötä on sankarimme saanut jälleen kerran koko joukon uusia vastuksia ja hieman uusia lelujakin, mutta muuten on peli säilynyt lähes täysin ennallaan edellisestä pelistä. Eikä toki paljoa alkuperäisistäkään Mega Maneista paljoa poiketa, syvin kaavahan on säilynyt ennallaan jo aivan ensimmäisestä sarjan pelistä asti.
Nyt dash löytyy sankarimme taidoista heti kättelyssä, joten uutena taitona on piiloitettuna, mikäs muukaan kuin air dash. Se ei ole gamechangeri aivan samaan tapaan kuin X1:n tuomat uudistukset (tavallinen dash ja walljump), mutta on silti ihan hyvä lisä megiksen kykyvalikoimaan.
Juoni on perinteistä Mega Mania enkä jaksanut hiveästi logeja näinollen lueskella. Puoli vuotta on kulunut X1:stä, ja pelin pahis onkin yllättäen hengissä (gasp). Uutuutena, jossain vaiheessa peliä eräitä X-Hunterseja ilmestyy kartalle, jotka päihittämällä saa edellisessä pelissä uhrautuneen Zeron osia. Tämä on sikäli oleellista, muttei pakollista, että pelin loppupuoli on hieman erilainen riippuen siitä, että keräsikö osat vai ei. Itse en tajunnut X-Huntersien ideaa alussa, enkä myöskään sitä, ettei asian kanssa voi vetkutella iäisyyksiä. Loppu meni sitten vaikeamman, eli Sigman rakentaman Zerokopion kautta, kun en ainuttakaan osaa saanut kerättyä.
Edelliseen peliin verrattuna tässä on nyt aavituksen enemmän haastetta ja tasohyppelykohtia ja muutamassa kohtaa meinasi käpy palaa kiinni. Ei mitään mahdottomuuksia todellakaan ole, mutta aika rajoilla mennään ärsyttävyyden maksimoinnin kanssa. Onneksi vaan ihan muutamassa kohtaa. Jotkut piiloitetut itemit oli myös aika hyvässä piilossa, enkä niitä olisi ehkä itse koskaan löytänyt. Jouduin googlea ja youtubea käyttämään hyväkseni muutaman löytämiseen, jotta pääsen vikat levelit läpi.
Aivan kuten X1:ssä, niin tykkään tästä normaalien kenttien ja bossien vaikeustasosta, se on aikalailla sopivan haastava. Bossit on vaikeita reilulla tavalla ja niihin toimii aina se joku tietty ase erityisen hyvin, mitä joutuu yrityserehdys-taktiikalla hieman hakemaan. Kentät loppujenlopuksi on ehkä aavistuksen helpohkoja jälleen, muttei kuitenkaan läpijuoksuja. Niissä seikkailu ja salaisuuksien etsiminen on hauskaa eikä tunnu työltä. Normileveleiden loputtua "endgamen" haaste nouseekin pari pykälää korkeammaksi, ja silloin on paikoittain jo liiankin vaikeaa omaan makuun. Etenkin vika bossi on taaskin niin kovin kovin vaikea.
Jos saisin heittää toiveen X3:sta ajatellen(näin parikymmentä vuotta myöhässä), niin toivoisin että levelit olisi vielä ihan hintsusti pidempiä ja haastavempia. Näin tapahtui jo edellisestä osasta, ja saisi tapahtua vielä vähän lisää. Nyt alkupuolen vapaasti valittavat levelit on turhan nopeasti pelattu.
X2 on todella hyvä. Sanoisin, ettei kuitenkaan niin hyvä ja hauska kuin ensimmäinen, mutta todellakin pelaamisen arvoinen. Soundtrackikään ei valitettavasti ole yhtä muistettava ja tarjoa niin eeppisiä ralleja tällä kertaa, mutta hyvä se on silti, ja erittäin hyvin peliin sopiva. Muutamat bossit on animoitu erityisen skarpisti, mutta muuten graafisesti en huomannut parannuksia. Edelleen todella nätti, sulavasti animoitu ja selkeät värikkäät spritet sekä taustat. X1:n vieläkin reippaamasta värikkyydestä tykkäsin enemmän, kun tämä oli vähän ehkä synkempi. Graafisesti ollaan kuitenkin sielä snessipelien parhaimmistossa. Ulkokuori ei kummassakaan ole vanhentunut aikojen saatossa, eikä hyvyys jää pelkkään grafiikkaan, sisältökin on onneksi timanttista.
Tulipas kaikessa verrattua edelliseen, mutta se lienee luonnollista kun tuli pelattua nämä niin lähekkäin ja ovat niin likellä toisiaan muutenkin. Samaa parhautta on pelillisesti oletettavasti odotettavissa myös X3:sta, joka on pelattava johonkin väliin lähiaikoina. Seuraavaksi kuitenkin taas jotain muuta.
 |
| X:n syvälliset mietinnät pelin päätteeksi |
