[N64] The Legend of Zelda: Ocarina of Time (1998)

Wind Wakerinhan pelasin äskettäin ja Zeldakärpäsen puraisemana innostuin ottamaan Ocarina of Timenkin viimein tosissaan tulille. Ocarinaa olen siis pelannut muutaman kerran aikaisemminkin, mutta vain sen verran, että olen turhautunut kontrolleihin heti alussa, enkä ole jaksanut pelata edes aloituskaupungista ulos. Tiedän, että tämä kuulostaa lähinnä pyhäinhäväistykseltä, kun otetaan huomioon miten legendaarinen ja kehuttu peli onkaan kyseessä.

[GC] TimeSplitters 2 (2002)

FPS-pelit ovat aina olleet ehdottomasti yksi suosikkigenreistäni ja se näkyy myös tässä blogissa. TimeSplitters 2 oli ensimmäinen omistamani FPS-peli konsolipuolella ja myös ensimmäinen FPS-peli, mitä tuli millään konsolilla pelattua enemmän kuin kymmenen minuuttia kerrallaan. Näin ollen ohjaaminen hiiren ja näppäimistön sijaan GameCuben pädillä oli silloin todella outoa ja paljon totuttelua vaativaa.

[PC] Doom 2: Foursite (2016)

Foursite ylitti useiden peliuutissivustojen uutiskynnyksen viime kuussa, kun muuan Ben Mansell julkaisi noin 300 tunnin ajan rakenteilla olleen massiivisen Doom 2 -kenttänsä.

[GC] The Legend of Zelda: The Wind Waker (2002)

Lapsellista Cel Shading -grafiikkaa ja liikaa purjehtimista. Vain niistä on kriittisimpien mielestä tämä ristiriitaista mainetta nauttivan GameCuben Zelda-peli tehty.

[PC] Doom 2: No Rest for the Living (2010/2012)

Kun Doom 2 portattiin Xbox 360:lle digitaalisesti Live Arcaden kautta Nerve Softwaren toimesta, niin he tekivät siihen samalla myös uuden lisälevyn, nimeltään No Rest for the Living. Doom 3 BFG Editionin kyljessä se julkaistiin virallisesti vähän jälkijunassa myös PC-pelaajien pelattavaksi, ja hyvä niin.

[PS1] Castlevania: Symphony of the Night (1997)

Castlevania-sarja otti SotN:n myötä uuden suunnan ja hylkäsi lineaarisen levelijärjestyksen. Pelialueen rakentamiseen mallia otettiin avoimemmasta Metroid-sarjasta ja loppu onkin historiaa, Metroidvania-ilmiö oli syntynyt.

[PS1] Metal Gear Solid (1998)

Vuorossa toimintahiiviskelypelien pioneerisarjan kolmas osa, joka monelle länkkärille oli epäilemättä se ensimmäinen kosketus sarjaan. Ja millainen sarja se onkaan!

[NES] Adventures of Lolo (1989)

King Egger kidnappaa prinsessa Lalan linnaansa ja Lolon housuissa lähdetään häntä pelastamaan. Jotain hieman tämän tapaista on taidettu kuulla ennenkin?

[PC] Doom 3: BFG Edition (2004/2012)

Kolmannen Doomin julkaisun tapahtuessa monet jatkoivat edelleen odottamistaan, että näkisivät "sen oikean" kolmannen osan tälle legendaariselle sarjalle.

[NES] Mega Man 2 (1988)

Mega Man 2 on tuntunut monien mielestä olevan aina se paras, jos ei nyt koko sarjasta (X on myös todella suosittu), niin ainakin alkuperäisistä sarjan peleistä. Vaikka 8-bittisen Nintendon Mega Maneja olenkin pienenä ja myöhemminkin hieman pelaillut, niin en silti ole koskaan pelannut ainuttakaan niistä läpi, joten nyt olikin hyvä aika kokea sellainenkin ihme.