[NES] DuckTales (1989)

DuckTales vie maailman rikkaimman ankan, Roope Ankan, ympäri maailman haalimaan vielä vähän lisää rahaa. Muistelen pelanneeni tätä aika paljon pienenä kavereiden luona, sillä tämäkin oli yksi niistä peleistä Marioiden, Turtlesien ja Zeldojen ohella, jotka useimmilla yleensä oli. Yksi suurimpia syitä oli varmaan tottakai lisenssi. Aku Ankat oli kovassa huudossa siihen aikaan sarjakuvien muodossa, mutta myös Ankronikka tv-sarja oli varmasti myös tuttu juttu monille. Toki itse pelikin oli todella hyvä, että eihän tämä onneksi ihan pelkällä lisenssin voimalla menestynyt.

[SNES] Mega Man X2 (1994)

Kovasti tykkäämäni Mega Man X sai jatkoa jo tasan vuoden päästä. Toisinkuin edeltäjäänsä, tätä en ole koskaan syystä tai toisesta pelannut pikaista tutoriaaliprologuekentän läpäisyä pidemmälle. Pakkohan tästä oli nyt ottaa selvää tämän blogin myötä.

[PC] Star Wars: Dark Forces (1995)

Kuvittele olevasi 10-vuotias. Doom-pelit oli siistejä ja Star Warsit siistejä leffoja. Sitten joku meinaa yhdistää nämä kaksi asiaa yhteen, voisiko yhtään mikään mennä pieleen? Kyllä ja ei.

[SNES] Secret of Mana (1993) Osa 1/2

Olen aina tykännyt tästä kotelon kuvasta todella paljon

Päätin ottaa testiin aikoinaan suurta ylistystä saaneen Secret of Manan, joka myös Seiken Densetsu 2 -nimellä tunnetaan. Seiken Densetsu -sarjan ensimmäinen osa oli spinoff Final Fantasyyn, nimeltään Final Fantasy Adventure, mutta sen jälkeen pelisarja on ollut liikkeellä omalla nimellään (Seiken Densetsu, tai Mana-sarja täällä lännessä). Seiken Densetsu 3:sta ei sitten taas lännessä julkaistukaan.

[SNES] Mega Man X (1993)

Tätä olen pelannut paljon aiemminkin, ja aina olen ollut sitä mieltä, että tässä on ehdottomasti sarjan paras peli. Toki myönnettäköön että aivan jokaista en ole pelannut, jostain syystä en edes muita X-sarjan pelejä, mutta sille tulee lähitulevaisuudessa muutos aivan varmasti tämän blogin ansiosta.

[SNES] Super Castlevania 4 (1991)

Komea alkukuva ja ensimmäisen kentän melodinen musiikki painuu heti mieleen, mutta sitten huomaankin yläkulmassa kellon joka tikitti hurjaa vauhtia alaspäin, Mitä ihmettä, onko tässä joku aikaraja? Ensimmäinen bossi tuli nopeasti vastaan ja tämän tapettua sainkin tälle mystiselle kellolle selityksen. Tässä edetäänkin lineaarisesti perinteisissä kentissä metroidvaniamaisen jättisokkelon sijaan. Olen pelannut aiemmista Castlevanioista vain hieman uudempia tuotoksia, Symphony of the Nightia ja Dawn of Sorrowia, niin luulin ja oletin automaattisesti että toki kaikki muutkin Castlevaniat ovat samanlaisia. Eipähän pääse eksymään ja eteneminen on sitten vain ja ainoastaan taidosta kiinni, eikä oikean reitin etsimisessä tarvitse tuskailla, kelpaahan tämäkin. Jälkikäteen asiaa tutkiessa selvisi, että tämä onkin jossain määrin Nessillä nähdyn ensimmäisen Castlevanian remake.

[SNES] Donkey Kong Country (1994)

Vuonna 1994 ilmestyessään Donkey Kong Countryn ensimmäinen osa oli audiovisuaalisesti aivan käsittämättömän upea. Komea ulkonäkö "huijasi" esim suomalaisen Super Power -lehden arvostelijaakin antamalla tälle muistaakseni historialliset 100/100 pistettä. Myöhemmin arvostelija myönsikin, että grafiikka hieman häikäisi ja tuli annettua sen varjolla liikaa pisteitä. En voi syyttää, olin itsekin aivan myyty kun kaverilla tätä pääsin ensi kertaa pelaamaan.

[NES] Super Mario Bros. (1985)

Kaksinpeli, pisteet, highscore, aika. Wat,
 sanonee nykymarioihin tottuneet

Nyt, jos joskus on kyseessä peli, jonka ei luulisi esittelyjä tarvitsevan. Maailmalla reipas 40miljoonaa kopiota myynyt peli, jonka myyntiennätys rikottiin vasta vuonna 2006. Super Marion legacy jatkuu jatko-osien ja uudelleenjulkaisujen myötä aina tähänkin päivään asti, Blogin aiemmat pelit on olleet pelkkiä pc:n fps-pelejä, niin pakko kai kaava on rikkoa ennemmin tai myöhemmin. Mikä muu peli olisikaan ansainnut moista kunniaa?

[PC] Heretic: Shadow of the Serpent Riders (1994/1996)

Aiheena siis Ultimate Doomin tapainen uusintajulkaisu alkuperäisestä vuonna 1994 ilmestyneestä Hereticistä. Vuonna 1996 peli julkaistiin uudestaan lisänimellä Shadow of the Serpent Riders, tuoden kaksi uutta lisäepisodia kolmen alkuperäisen lisäksi.

[PC] Quake 2 (1997)

Taas tuli pelattua tutuilla säännöillä, eli ei kenttien sisällä välitallennuksia, ei bunny/rakettihyppyoikomisia sekä vaikeustaso loppujenlopuksi aika löysäksi paljastuneelle Hardille, joka on pelin toisiksi vaikein. Vaikein taso, Hard+, on piilotettu konsolikomennon taakse, enkä edes tiennyt sen olemassaolosta ennenkuin tätä kirjoittaessa ja pelin ollessa jo läpi, niin eipä ole siitä kokemuksia edelleenkään.