lauantai 27. tammikuuta 2018

[PS2] Berserk Millennium Empire Arc: Chapter of the Holy Demon War (2004)


Vaikka Berserkin maailma ja päähahmo on kuin tehty pelejä varten, ei siitä silti ihme kyllä ole olemassa montaakaan peliä. Chapter of the Holy Demon War, joka ei koskaan Nipponin ulkopuolella päivänvaloa nähnyt, on ollut useiden nettikommenttien perusteella se ainoa oikea pelirintaman tribuutti Berserkille. Tähän en osaa ottaa tarkemmin kantaa kun en muita ole pelannut, mutta jos näin todella on, niin harmi, koska tämä oli minusta vain puoliksi hyvä.

Monesti luin muiden kommenteista, että tämä olisi Dark Souls-peli ennen Dark Soulssia (joo, alkaa olemaan aika nähty vitsi), vaikka isojakin eroja tietenkin löytyi, niin vertaus ei ollut tuulesta temmattu.

Vuodesta 2004 on kulunut pitkä tovi ja aika on valitettavasti tehnyt tehtäväänsä. Ilmestymisen aikaan tätä olisi todennäköisesti pelannut suuremmalla innolla, mutta vuosi on nyt kuitenkin 2018. Todella laiskasti rakennetut putkiympäristöt ei enää ole olankolautuksella ohitettava juttu, etenkään kun soppaan tulee mukaan huono kamera, joskus harmillisen kaukana olevat tallennuspisteet ja täysin turhan tuntuinen juoksentelu paikasta toiseen. Juuri tämän turhauttavan juoksentelun parissa menee liian iso osa peliin käytettävästä ajasta, joka vesittää kokemusta väkisinkin.



Gutsin kontrollointi vaati hieman totuttelua, mutta kun siihen alkoi pääsemään paremmin sisään, niin siitä oppi jo ihan tykkäämään. Tätä tuki hyvin Gutsin erinomainen animointi, sillä taistelemisessa tehtävät liikkeet on sulavia ja melko realistisenkin näköisiä, eikä taisteluanimaatiot ole mitään hätäistä huitomista, vaan jättimäisessä miekassa tuntuu oikeasti sen paino. Päähahmo tuntuu tasapainoisesti samaan aikaan todella voimakkaalta hahmolta, muttei kuitenkaan miltään yli-ihmismäisen kuolemattamalta. Se ON Guts.

Taistelumekaniikat oli itsessään oikeasti yllättävänkin hyvät, mutta monotoonista mököjen tappoa täysin mitäänsanomattomissa putken mallisissa metsäympäristöissä on liikaa. Vapaaehtoinen taistelu pelialueilla on jotenkin täysin turhan tuntuista, koska se viivästyttää pelissä etenemistä eikä porkkananakaan ole kuin kokemuspisteiden hidas grindaus. Kun pitää kulkea kartan päädystä toiseen, sen matkan huomattavasti mielummin vain juoksee, kuin pysähtyisi vapaaehtoisesti tappamaan rajattomasti(?) eteen tallustelevia vihollisia. Juokseminen on ensinnäkin paljon nopeampaa, mutta myös suotavaa Gutsin terveyden kannalta, sillä useimmat vihollisista eivät ehdi tällöin käydä päälle.



"Ylimääräistä" taistelua ei myöskään kannusta ihan hirveiden putkialueiden lisäksi aivan kamala kamera, joka ei kääntyile kuin ennaltamäärätyissä paikoissa. Ei, vaikka päin juoksisi. Turhan usein saa juosta metsäputkea Gutsin naama kameraan päin vaikka näkyvyyttä menosuuntaan on tyyliin metri pari. Onneksi viholliset eivät ole kovin vikkeliä hyökkäyksissään, tai muuten olisi ohjain ollut seinässä moneen kertaan.

Taistelu on varmasti juuri niin kohdillaan kuin se on vuonna 2004 Ps2:lla voinut tällaisessa pelissä olla, mutta pelkkä Berserkin lisenssi ja hyvä taistelu ei valitettavasti ihan riitä tekemään tästä hyvää peliä. Kun taistelumekaniikat on hyvät, niin itse taistelut on bosseja lukuunottamatta aika tylsiä. Tunnelma ja yleinen fiilis on jees, mutta peliympäristöt ja osa pelisuunnittelun ratkasuista on enemmän tai vähemmän hanurista.


Tarina seuraa mangakirjoja 22-27, sekä lisänä on myöskin hieman ylimääräistä, vain pelissä nähtyä sisältöä. Tv-sarjan ääninäyttelijät ovat palanneet rooleihinsa ja Susumu Hirasawan musiikkiakin kuullaan niin introssa kuin outrossakin (vaan miksei pelin aikana?). Ulkopelilliset asiat on siis ihan kohdillaan.

Tämän pelaaminen herätti suuresti ristiriitaisia tunteita, mutta kyllä tämän sinällään pelasi jossain määrin mielellään läpi. Vaan jos tämä ei olisi Berserk-peli, niin pelkäisinpä että olisi jäänyt pelaaminen aika alkutekijöihinsä kesken. Pelaamista suosittelen nykypäivänä pienellä varauksella, ellei sitten ehdottomasti halua pelata Berserk-aiheista peliä, kuten minä halusin. Parhaan kokemuksen tästä pelistä saa minusta erinomaisesta trailerista.


Koska peliä ei lännessä ole koskaan julkaistu eikä originelli kieli löydy osaamismatriisistani, niin pelattavana oli varmuuskopion päälle asennettu fanien voimin tehty päivitys, joka käänsi pelin kaikki tekstit länkkäreille helpommin ymmärrettävään muotoon. Sugoi.